Hirveä päänsärky. Auringonsäteet osuivat Deanin kasvoihin, eikä hän olisi halunnut avata silmiään. Edellinen ilta oli täysin sumun peitossa. Hauskaa hänellä varmaan oli ollut, sillä olo oli sen mukainen. Joku liikahti sängyssä hänen vierellään. Sormet koskivat Deanin ihoa, varpaat vasten pojan pohjetta. Dean raotti hieman toista silmäänsä. Hän näki hyvin tutun ruskean hiuspehkon. Dean säpäshti hereille. Hän katseli hieman varoen vieressä makaavaa tyttöä. Alice, hänellä ei ollut muuta päällään kuin vaaleanpunaiset pikkuhousut, joissa oli pitsireuna. Dean kauhistui. Entä jos he olivat... Alicella oli upeat sääret, joiden iho hiveli pojan omaa jalkaa. Hänen sykkeensä kohosi, suuta kuivasi, kun katse siirtyi somaan takamukseen ja siroon selkärankaan. Upeat hiukset, taivaalliset kasvot. Dean huokaisi levottomana. Hän halusi vieressä makavaa tyttöä, mutta hän ei ole kuin muut tytöt. Alice oli ystävä, mikä teki hänet aivan liian läheiseksi, ainakin tällä hetkellä. Alice oli myös Odelien pikkusisko, joten Dean hirtettäisiin, jos hän edes suutelisi Alicea. Deania heikotti. Olokin oli niin sekava, eikä hän olisi oikein jaksanut nousta ylös, tai edes liikkua. Hän olisi voinut ihailla Alicea pidempääkin, mutta se sai Deanin tuntemaan olonsa liian typeräksi. Joten poika tyytyi pyyhkäisemään hiussuortuvan tytön kasvoilta, Alice heräsi. Tyttö räpsytti silmiään ja venytti raajojaan.

"Huomenta. Mikäs olo?" Alice virnisti, ja katseli hämmentyneen näköistä Deania uteliaana.
"Mitä nyt voi odottaa...? Kehno", Dean vastasi huokaisten. Alice hivuttautui hieman lähemmäs, ja liu'utti sormiaan pitkin Deanin rintaa. Poika liikahti hieman levottomana.
"Muistatko mitään?"Tyttö kysyi vihjaavasti. Dean rypisti kulmiaan epäillen.
"Pitäisikö?" Dean kysyi varovaisesti. Alicen käsi katosi peiton alle. Hän pyöräytti silmiään leikillisesti. Sormet koskettelivat Deanin napaa, silloin poika yritti vetäytyä kauemmas. mutta Alice kietoi jalkansa tiukemmin Deanin ympärille. Poika tunsi verensä pakkautuvan, ja puri huuleensa peittäen kiroamisensa. Alice hivutti sormensa Deanin boksereiden alle. Hän rakasti pojan kiusaamista, sillä nyt oli pojan aika kärsiä, kuten hän itse oli. Kaikki tarkoittamaton flirtti, takamuksen läpsimiset, vihjailut ja eiliset suudelmat.
 
Alice oli kyllästynyt uhrin rooliin, jota hän inhosi ja rakasti samaan aikaan. Pojan tummissa silmissä oli eksynyt katse. Alice tunsi vahingoniloa, sillä poika parka paljasti tuntemuksensa silmistään. Tätä Dean ei ollut osannut odottaa.
Tyttö teki itselleen hallaa, sillä hän ei olisi halunnut lopettaa, vaikka se oli tarkoituksena. Alice värähti, kun mielihyvä kulki läpi hänen hermostonsa. Kaikesta huolimatta Alice oli ihastunut tyttö. Hän kosketteli, kiusasi ja hyväili Deania. Poika nautti haluamattakin, eikä kiistänyt asiaa. Pitkään hän ei tosin pystyisi vain passiivisena tuntemaan kosketuksen, tekemättä yhtään mitään. Dean ponnisti kyynärpäidensä varaan ja tarttui Alicen kädestä.
"Lopeta", hän ähkäisi käheästi. Samalla hän terävästi nykäisi tytön käden boksereistaan. Alice näytti hetken jopa loukkaantuneelta. Hän vetääntyi tuohtuneena kauemmas, kuitenkaan kykenemättä peittämään pettymystään. Tyttö murahti itselleen moittivasti, että se mieli osasi olla ihastuneena heikko. Dean hämmentyi kaikesta näkemästään, tapahtuneesta ja Alicen käytöksestä. Mitä tuo tyttö halusi hänestä? Silloin pojan mieleen välähti hatara, epämääräinen muistikuva: Kädet vyötäröllä, huulet huulia vasten. Dean ummisti epäuskoisena silmiään, mutta muistikuva jatkui. Sekavuudesta huolimatta Dean näki Alicen erittäin selkeästi, melkein yhtä selkeästi kuin nyt heidän istuessaan aamuarungon valaisemalla sängyllä. Dean suuteli Alicen leukaa ja kaulaa, miten kädet olivat nopeasti kadonneet paidan alle. Silloin poika ymmärsi. 
 
Varovasti Dean kosketti Alicen paljasta selkää.
"Älä koske muhun", tyttö sihahti kuin vihainen kissa. Eikä Dean ihmetellyt. Jotain ainutlaatuista oli tytölle tapahtua, mutta Dean ei edes sitä muistanut, kovinkaan tarkasti. Poika tuli lähemmäs.  Kevyeesti hän suukotti Alicen siroa olkapäätä. Tästä Alice pyörähti katsomaan häntä. Silmissä oli suuttumusta ja hieman pettymystä. Katse oli jännittynyt, ja Dean arveli Alicen silmiä kuumottavan.
"Kännissä kelpaa, kun muutakaan ei saa vai?" Alice tuhahti raivokkaasti. Sanaakaan sanomatta Dean kietoi kätensä tytön vyötärölle ja nykäisi hänet lähemmäs. Hän halusi tytön lähelleen.
"Ei ole kyse siitä", Dean huomautti. Alice olisi halunnut vastustaa poikaa, muttei kyennyt. Hänestä tuntui aivan liian hyvältä Deanin läheisyydessä.
"Vaan? Jos sanot et se susta niin alan huutaa" Alice yritti peittää sisällään kuohuvat tunteet, muttei pystynyt rauhoittumaan täysin. Eikä edes peittämään kiihtytymystään, sillä hän olisi vain halunnut antaa itsensä pojalle. Vetää bokserit Deanin jalasta ja tuntea sen kaiken nyt ja katua myöhemmin, jos hän edes katuisi.
"Haluan sua niin hitsisti, että hävettää, mut sä ansaitset jonkun joka... Dean aloitti. Hän ymmärsi juuri mistä oli kyse. Poika halusi enemmän mitä kehtasi myöntään. Hän halusi Alicen itselleen, mikä pelotti poikaa.
"Joka?" Alice kysyi hämmentyneenä. Hän ei ollut nähnyt tuota katsetta aikaisemmin, jolla Dean häntä nyt katseli. He olivat sängyssä käytännössä alasti, eikä Dean tehnyt mitään. Poika vain katseli häntä sanattomana. 
"... En ole minä", Dean lopetti lauseensa hiljaa. Hänen ilmeensä ja äänenpainonsa oli täysin muuttunut. Alice havaitsi jonkin vaivaavan Deania. Pojan katseessa oli epävarmuutta, joka sai Alicen hymyilemään. Koko bilekansan kuningas oli epävarma itsestään hänen  edessään. Alicen pitäisi kai olla otettu, mutta tyttö tunsi vain suurta myötätuntoa Deania kohtaan. Se sai Alicen kuiskaamaan hellästi: "Mut mä haluan vain sut". Samalla hän oli paljastanut syvimmän salaisuutensa, eikä tiennyt mitä odottaa, mutta Deanin kasvoille ilmestynyt hymy ei taatusti ollut sitä.
"Tiiätkö mitä tää merkkaa? Mun pitää viiä sut ulos ja kerrankin tehdä tää kunnolla", poika virkkoi. Deania hymyilytti Alicen kasvoille hitaasti leviävä äimistys. Häntä ei ollut torjuttu, eikä Alice ollut Deanille kuin kuka tahansa muu tyttö. Se oli ollut Alicen suurin pelko. 
"Tarkotatko tota? Todella." Alice oli onnessaan. Dean virnisti. 
"Mä haluun suihkuun, kiinnostaako liittyä seuraan?" Poika nousi ylös sängystä, ja katseli uteliaana Alicea. Tämä nuosi myös ylös ja seurasi poikaa hymyillen. Dean huomasi päänsärkynsä kaikonneen, kun hän sulki kylpyhuoneen oven perässään.